Hei kaverit! Florida Saara kuittaa täältä :)
Aika hektistä menoa on ollu viime aikoina, en ole taas kovin pitkäksi aikaa pysähtynyt. Viikko sitten perjantaina lähdettiin Jacksonvilleen kohti Track and Field State Finalseja. Lauantaina koitti itse kisa, ja oli kyllä vähän pettymys osittain olosuhteiden kannalta. Sää oli ihan täydellinen ja valmistautuminenkin sujui ihan odotusten mukaisesti. Kun päästiin paikalle mittaamaan ja ottamaan askelmerkkijuoksuja, kävi ilmi, että sitä lankkua, jolta suurin osa tytöistä hyppää (lajihan on siis kolmiloikka), ei ole koko kilpailupaikalla. Meille tarjottiin ainoastaan 11 metrin tai 8,5 metrin lankkua, ja kun hyppää parhaimmillaan sen n. 40 senttiä yli 11 metrin, ei luotto ollu kovin korkea lähteä hyppäämään ja pelkäämään, että tömähtää kovalle, mutta toisaalta taas 8,5 metrin lankku on jo hyvin lähellä kasaa. Ekan hypyn otin 8 lankulta ja se tulos oli tyydyttävä, 11.25 luokkaa, ja sillä karsinkin sitten finaaliin. Vaihdoin lankuksi 11 metrin lankun, ja se oli virhe. Askeleet ei osuneet siihen ei sitten yhtään ja tuloksena neljä yliastuttua hyppyä. Se on enemmän, kuin mitä astuin yli koko kuluneella kaudella. En siis juuri koskaan astu yli, joten olin tosi kummissani. Viimeiseen hyppyyn palasin takasin lähemmäs kasaa ja sain hypättyä 11.35, jolla irtosi seitsemäs tila. Eka ja vika hyppy olivat siis mun yksiä elämän parhaista, joten ei valittamista, ja hei!! Seitsemäs tila Floridan mestaruuskisoissa, ei paha ;) Sain mitalinkin siitä hyvästä jee! Järjestäjille vaan terkkuja ensi vuodelle, että puitteet kuntoon niin sais urheilijat huippusuorituksia alle kauden tärkeimmässä kisassa krhm. Näin on siis kausi ohi, ja tuntuu tosi tyhjältä ilman treenejä ja elämä vähän tasapaksulta ilman kisoja heh. Kyllä mut vaan on urheilijaksi luotu.
Koutsi ja meitsi, track picsit tuli ja näytän siltä kun mulla olis kuumetta mut oh well. Tiimikuva oli ihan hönön näkönen, koska distance teami unohti ottaa jerseyt mukaan kuviin ja kaikilla oli eriväriset paidat päällä...
Tällä viikolla käytiin Terrin kanssa Disney Worldissa ja kirjotankin siitä erikseen oman postauksen! Perjantaina otin (taas) omaa lomaa koulusta ja paineltiin biitsille kavereiden kanssa.
Toi perjantai päivä on tähän asti ollut yks parhaista koko vuoden aikana. Sain viettää sen rauhassa ilman kiireitä rannalla mun parhaimpien kavereiden kanssa iltaan asti, ja se vaan teki mut äärettömän onnelliseksi. Mä en edes osaa kuvailla, miten hienolta tuntuu, että on mahdollisuus kokea tällaista. Enkä osaa kuvitella sitä ikävää, joka tällasta menoa tulee ensi talvena Härmässä... Ei nyt mietitä sitä, nyt naatitaan!!
En ikinä lopeta täällä auringonlaskujen arvostamista, ne vaan hurmaa mut silti joka kerta.
Täällä siis sujuu joka päivä hyvin erilailla, mutta se on osa tätä diiliä. Floridalla tulee aina olemaan paikka mun sydämessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti